kaikki-normal.jpg

 

Kesäloma alkoi ja loppui. Heti loman alussa elikkä tiistaina suoritettiin Kaapon kanssa Tokoagi 1-tentti. Ajattelin, ettei sitä läpäistä kuitenkaan, harjoittelu oli ollut aika minimaalista ja omien tapojeni orjana johdattelin koiraa koko harjoitteluajan. Ja sitten tentissäpä pitikin ilman johdattelua tehtävät suorittaa. Uups! Pelkällä käskyllä.. Uups uups uuups!!! Mutta hyvinhän me kuitenkin suoriuduttiin pisteillä 12/15. Vinkiksi saatiin harjoitella muutamaa liikettä Tokoagi 2 kurssia varten. Taakse menemisessä Kaapo toppasi täysin, kun se käsi ei jäänytkään sinne selän taakse herkkua antamaan. Seisoi, ei istunut niinkuin piti. Uusi yritys ja Kaapo ei suostunut liikkumaan paikaltaan. Miksi olisi, eihän minulla ollut namia kädessä millä johdattaa. Oma moka! Täytynee näihin omiin maneereihin kiinnittä hiukan enemmän huomiota. Olen nimittäin tuskaillut, että Kaapo on liian kiinnittynyt palkkakäteen eikä tee yhtään mitään, jos ei namilla johdattele. Miksiköhän??? Viime treenit olemmekin suorittaneet lelulla motivoiden. Ja hyvin on mennyt. Lelun ei tarvitse olla koko ajan näkyvissä ja Kaapo tekee kuitenkin. Osan. Muutama liike aiheuttaa päänvaivaa, mutta eiköhän ajan mittaan ongelma ratkea..

kanat-normal.jpg

Perjantaina lähdettiin Rinon kanssa reissuun. Matkan pää oli Kuopion eläinlääkärikeskus, missä oli määrä hoitaa Rinon katkennut kulmahammas. Epäilin, että hammas on saattanut vaivata jo todella kauan, katkennuthan se oli aikoja sitten ja oli tarkkailun alla. Koiran rauhattomuus oli vain lisääntynyt viime aikoina. Koko ajan jotain piti tehdä eikä se osannut olla aloillaan. Arvelin, että kipu laittaa koiran riehumaan. Ja kuinka oikeassa olinkaan. Nyt pari viikkoa toimenpiteen jälkeen meillä asustelee ihan toisenlainen koira, rauhallinen ja iloinen poika. Vielähän se Rino riehakaskin on, mutta ei enää samanlaisella järjettömällä tavalla vaan ihan normaalin nuoren koiran tavalla. Hampaaseen tehtiin juurihoito ja laitettiin lääkepaikka. Toinen reissu on vielä edessä, kun hampaaseen laitetaan ihan oikea paikka.

rino-normal.jpg

Hajuerotteluhommiakin Rinon kanssa on tehty ahkerasti tai vähemmän ahkerasti.. Jokatapauksessa suunilleen samaan tahtiin olemme edenneet muiden kurssilaisten kanssa vaikka harjoittelukerrat ovat olleet vähäiset. Viikonloppuna valmistui hajurata eli nyt pääsemme ihan oikeasti erottelemaan hajuja.

Toinen kesälomaviikko kuluikin hirveässä helteessä heinähommissa. Tai minä katselin sivusta, kun heinää tehtiin. Koneet hoitivat sen homman ihan täysin, ei tarvinnut hangon kanssa mättää irtoheinää kärriin tai heitellä irtopaaleja kyytiin. Onneksi. Laskimme, että tänä vuonna olisi irtopaaleja tullut lähemmäs viisi tuhatta. Huhhuh. Onneksi teemme pyöröpaaleja ja niitä tuli 130. Hevoset saavat heinää ensi talvenakin.

Nyt on yksi hevonen meidän laumassa vähemmän. Tatsi muutti Iisalmeen. Facebook-kaverini etsi puskaratsua ja kirjoitin hänelle Tatsista. Ihan huvikseen, kun enhän minä uskonut että oikeasti sieltä asti tulevat ruunaa katsomaan. Mutta tulivat kuitenkin, kokeilivat ja tykkäsivät ja niinpä Tatsi 13.07. muutti pois. Kyllä tuona sunnuntai-päivänä sai nieleskellä itkua ihan tosissaan. Oli ihan hirveää luopua ystävästä, jonka kanssa elämä tuli jaettua viimeiset viisi vuotta. Vieläkin surettaa. Toisaalta olen tyytyväinen, Tatsilla on hyvä uusi koti. Ja minun taakkani keveni hiukan. Poissa on syyllisyys, joka kalvoi päivittäin, koska en ehtinyt puuhailla Tatsin kanssa niin paljoin kuin olisi pitänyt. Nyt vielä pitää miettiä tuon Sakarin kohtalo. Toisaalta meidän hevoslauma tarvitsee rauhan rakentajaa ja laumanjohtajaa. Jos Nipsu ja Tumpelo jäävät kaksistaan omaan laumaansa, ongelmia on tiedossa. Eikä vähiten siksi, että Nipsu ei pysy aitauksessa yksin. Eli aina kun haluamme lähteä Tumpelon kanssa lenkille, myös Nipsu on raahattava talliin. Ja siihen ralliin ei kiinnostaisi alkaa. Sakari on nyt 15-vuotias eli ei paljon mitään. Monta vuotta jäljellä, varsinkin kun ruuna on terve kuin pukki. Vaikka oma jaksaminen ei ehkä riittäisi niin Sakarilla on aina käynyt kylän tytöt ratsastelemassa, joten sen ei tarvitsisi aivan jouten olla.. Mutta katsellaan..

Rinja pääsi Nutrolinin facebook-sivuille mainostamaan Nutrolin Nivel Moniteho-ravintolisää. Koira on syönyt sitä jo jonkun aikaa. Tuo ihmetuote alkoi vaikuttamaan jo viikossa, kolmen viikon kuluttua aloittamisesta tehtiin jo aikamoisia lenkkejä eikä kipulääkettä tarvinnut antaa. Nyt minun loman aikana on hiukan tullut takapakkia ja ihan minun omasta syystäni. Liian paljon lenkkeilyä. Pitäisi muistaa ne rajat, vaikka koira pirteän ja terveen oloinen olisikin. Kuitenkin se spondyloosi vaivaa siellä taustalla eikä Nutrolin paranna sitä ikinä. Helpottaa vain hieman oireita. Joten nyt täytyy rauhoittua!

Tumpelonkin kanssa on päästy ajohommiin. Keväällä ryntäisiin tullut iso haava alkaa olla ummessa. Vain peukalonpään kokoinen alue on enää avoinna. Lähtötilannehan oli se, että kämmenen kokoinen nahkariekale roikkui ryntäistä, kun eräänä iltana kävimme hevoset talliin. Riekale oli jo reunoilta kuivahtanut, joten ompeleminen ei enää onnistunut. Haavaa pidettiin puhtaana ja avoinna alkoholilla. Siitäkös ori tykkäsi, pienet sylipainit oli välillä haavan puhdistuksen aikaan. Mutta siitäkin selvittiin. Kärryn edessä kohtasimme pieniä ongelmia, Tumpelo oli oppinut, että ojaan peruuttamalla pääsee nopeammin takaisin kotiin. Hohhoijakkaa! Nyt viime lenkit onkin ajettu kaverihevosen kanssa ja ilman silmälappuja. Jospa unohtaisi tuon ärsyttävän tapansa.

Liekilläkin olen ratsastanut jo kunnollisia lenkkejä. Aika vähällä liikunnalla joutui tamma olemaan, mutta siitä huolimatta (vai senkö takia) tamma on laihtunut todella paljon. Ehkä kevään ajan kestänyt säännöstelty heinän syöttäminenkin on auttanut. Ei päässyt koko ajan lappamaan hyvää heinää kitusiinsa. Viime vuonna ostettu Wintec Wide-satula on aivan liian iso. Onneksi noita varasatuloita on kertynyt roppakaupalla. On mistä valita. Ja laihduttaminen jatkuu. Ei se vieläkään ole liian laiha.

liekki-normal.jpg

 

Loman aikana tuli vietettyä yhdet polttarit ja juhlittua yhdet häät, kun kaverini meni naimisiin. Eli juhlahumua hieman tällekin kesälle. Ensi viikonloppu meneekin talkoillessa, kun rotikka- ja aussiyhdistys keskenään järjestää MH-luonnekuvaukset Reijolassa. Eli ensin viikko töissä ja sitten kaksi täysimittaista työpaäivää talkoillessa ja taas normaali leipätyöhön seuraavaksi viikoksi. Äkkiä loman rentoutumiset unohtuu...